Junioritoiminta
Lapsille liikunta on yksi merkittävimmistä keinoista oppia uutta ja tavoitteellisen liikunnan avulla voidaan tehokkaasti tukea lasten fyysistä ja psyykkistä kehitystä. Taekwon-Dossa lajin moraalikulttuuri korostaa, että henkisten voimavarojen kasvattaminen lajin parissa on yhtä tärkeää kuin fyysisten taitojen opettelu. Lajin avulla lapsia pyritään tukemaan monipuolisesti niin fyysisen kuin henkisenkin kasvun alueella.
Taekwon-Do on hyvin monipuolinen liikuntalaji ja kokonaisuutena se käsittää monia osa-alueita. Tekniikkaharjoittelu, liikesarjat, ottelu, itsepuolustus ja murskaukset ovat kaikki hyvin erilaisia liikunnan muotoja kun tarkastellaan niihin vaadittavia yleisiä liikevalmiuksia.
Lasten harjoittelu poikkeaa osa-alueiltaan ja harjoittelumenetelmiltään vanhempien harrastajien harjoituksista, sillä harjoituksia sovelletaan oppivan ryhmän mukaan. Eroista huolimatta kaikkia ikäryhmiä kuitenkin kannustetaan monipuolisuuteen.
Kokonaisvaltainen motoristen taitojen kehittyminen on merkittävä tavoite kun puhutaan Taekwon-Dosta lapsen harrastuksena.
Taekwon-Do on hyvin monipuolinen liikuntalaji ja kokonaisuutena se käsittää monia osa-alueita. Kokonaisvaltainen motoristen taitojen kehittyminen on merkittävä tavoite kun puhutaan Taekwon-Dosta lapsen harrastuksena.
Hyvä käytös on olennainen osa Taekwon-Don salietikettiä
Taekwon-Don ihmiskuvaa värittää itämainen käsitys, joka on kuitenkin hyvin lähellä myös länsimaalaisia arvoja. Taekwon-Dossa on nimetty viisi pääperiaatetta, joihin kaikkien harrastajien tulisi pyrkiä. Periaatteiden tarkoitus on ohjata harrastajia moraalisesti oikeisiin ratkaisuihin ja muut huomioivaan käytökseen.
Taekwon-Don viisi pääperiaatetta
(Choi 1983)
1. Kohteliaisuus
Tavoitteena on, että lapsi oppii hyvät käyttäytymistavat ja ymmärtää myös koska on käyttäytynyt sopimattomasti. Hän osaa noudattaa yhteisiä sääntöjä ja oppii huomioimaan muut toimiessaan.
Kohteliaisuuteen liittyy myös se, että lapsi oppii ymmärtämään ihmisten erilaisuuden ja pystyy hyväksymään erot ja kunnioittamaan niitä toisessa ihmisessä tämän yksilöllisinä piirteinään.
2. Rehellisyys
Lapsen tulisi oppia noudattamaan rehellisyyttä puheissaan ja toimissaan. Rehellisyyden tulisi seurata häntä myös harjoitussalin ulkopuolelle lapsen jokapäiväiseen elämään. Hänen tulisi oppia olemaan rehellinen muille, mutta samalla myös itselleen.
Rehellisyyden harjoittamisen kautta myös lapsen minäkuva kasvaisi realistiseksi ja lähelle totuutta. Rehellisyyden myötä lapsen tulisi oppia myöntämään virheitään ja ottamaan oppia niistä.
3. Uutteruus
Halutessaan asioita lapsen tulisi ymmärtää, että niiden eteen tulee tehdä töitä, oli haluttu asia sitten konkreettista materiaa tai taito, jonka hän haluaisi oppia.
Lapsen tulisi oppia huolehtimaan tehtävistään ja tekemään ne huolellisesti. Tavoitteena olisi, että hänestä kehittyisi tunnollinen ja uuttera yhteiskunnan jäsen.
4. Itsehillintä
Tavoitteeksi asetetaan lapsen kehittyminen rauhalliseksi ja harkitsevaksi yksilöksi. Hän pystyy kontrolloimaan omia tunteitaan ja kestämään pettymystä, odottamista, häviämistä ja muutoksia. Näin lapsesta kehittyisi rauhantahtoinen ja hän oppisi sovittelemaan ja myötäelämään toisen tuntemuksia.
Lapsen tulisi oppia myös vastustamaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, niin itsensä kuin toisten taholta.
5. Lannistumaton henki
Tavoitteena on, että lapsi oppisi myös henkistä kestävyyttä ja periksiantamattomuutta. Vaikean asian edessä hän oppisi yrittämään kovemmin ja epäonnistuessaan vielä uudestaan. Vaikka tehtävä tai asia näyttäisi vaikealta, lapsi ei luovuttaisi ennen yrittämistä, eikä vielä ensimmäisen epäonnistumisenkaan tullessa.
Hyvä kunto syntyy harjoittelun myötä
Näihin viiteen pääperiaatteeseen voidaan lainata vielä hyväkuntoisuuden periaatteen esiopetuksen tavoitteista (Lummelahti 1995). Hyväkuntoisuus on aina keskeinen aihe, kun kyseessä on liikuntalaji. Lajin kautta voidaan opettaa lapselle liikunnan merkitystä ja omasta fyysisestä kunnosta huolehtimista.
Liikunnan avulla lapsi tottuisi kestämään fyysistä rasitusta ja osallistumaan ponnistelua vaativiin tehtäviin. Lapsi oppisi myös terveyskasvatuksen perusteita. Omasta siisteydestä ja ravinnosta huolehtimista terveyden ohella opetetaan huomaamattomasti liikunnan yhteydessä. (Lummelahti 1995)
